Nuorten syrjäytymisen seuraukset 

Published by

on

Syrjäytyminen on usein ketju, jossa elämää vaikeuttavat tekijät kasautuvat. Yksittäinen vaikeus harvoin vaikuttaa elämänhallintaan. Riski syrjäytymiseen kasvaa, kun vaikeudet kasautuvat ja elämänhallinta vaikeutuu. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023.) 

Nuoren syrjäytyminen on yksilön hyvinvoinnin ongelma, mutta myös yhteiskunnallinen ongelma. Useiden tutkimusten mukaan nuorten hyvinvointi on lisääntynyt Suomessa. Samaan aikaan kuitenkin eriarvoistuminen on myös kasvanut. Suurena haasteena on heikko-osaisuuden periytyminen. Nuoren syrjäytymiseen vaikuttaa perheen päihde- ja mielenterveys ongelmat, matala koulutustaso, heikko taloudellinen tilanne sekä perherakenteen muutokset. Jokainen syrjäytynyt työ- tai opiskeluelämän ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle 28 ikävuoteen mennessä noin 90 000€. Koko saman ikäluokan osalta kustannukset arvioidaan olevan yli 600 miljoonaa euroa. (Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry. 2023.) 

Jotta nuorten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä, tulisi jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa nuoren elämässä tekijöitä, jotka altistavat syrjäytymiselle. Jos nuori on jo syrjäytymässä, on useimmiten jo havaittavissa merkkejä koulun tai opiskelun keskeyttämisestä, sosiaalisesta eristäytymisestä ja kotiin jäämisestä, taloudellisista vaikeuksista, päihdeongelmista tai mielenterveysongelmista. (Mehiläinen. 2023.) 

Jo varhaisessa nuoruudessa syrjäytyminen voi näkyä koulun tai opiskelun keskeyttämisenä. Suurimmalla osalla opintonsa keskeyttäneistä on mielenterveyden ja jaksamisen haasteita. Kun nuori kokee, ettei jaksa, hän myös kokee helposti opinnot raskaiksi ja vaikeiksi. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n (2020) teettämän kyselyn perusteella puolet kyselyyn vastanneista nuorista oli keskeyttänyt opintonsa useammin, kuin kerran. Tämä kertoo nuorten halusta opiskella, mutta heidän voimavaransa eivät riitä, eikä tukea tilanteeseen ole saatavilla riittävästi. Kyselyssä osa nuorista koki myös, että erilaiset sosiaaliset suhteet ovat vaikuttaneet heidän opintojen keskeyttämiseen. (Piiroinen, M., Pietikäinen, R. 2020.) 

Kun nuori keskeyttää opiskelun hän helposti passivoituu ja siitä alkaa negatiivinen kierre. Jos ammatillinen koulutus puuttuu, on tulevaisuuden työmarkkinat rajalliset. Tällöin nuori joutuu kierteeseen, jossa joutuu elämään yhteiskunnan toimeentulo- ja muilla tuilla. Tämä on yhteiskunnalle kallista. Mitä enemmän kuluu aikaa, jolloin nuori on passivoitunut, sitä vaikeampaa on opiskelun jatkaminen tai työn saaminen. (Leinonen, T. 2020. 4-5.) 

Nuorten syrjäytymisen haaste on myös yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyminen. Yli puolet nuorista, jotka ovat pudonneet koulutuksen ja työn ulkopuolelle, kokevat syrjäytymisensä syyksi ystävien puutteen. Jos yksinäisyys kestää pitkään, voi tunne kroonistua. Tällöin nuori ei välttämättä enää tunnista yksinäisyyden tunnetta ja tunnista sitä. Pitkään jatkunut yksinäisyys usein johtaa masentuneisuuteen, eristäytymiseen, ahdistumiseen ja itsetuhoisuuteen. Jos nuori kokee itsensä ulkopuoliseksi opiskelu- ja työelämässä, johtaa se ajan myötä lisääntyneeseen yhteiskunnallisten tukien ja apujen tarpeeseen. Yksinäisyys ja eristäytyminen on siis myös yhteiskunnallinen ongelma. (Sepponen, H-R. 2022.) 

Päihteet ja nuoren mielenterveys kulkevat tutkimusten mukaan useimmiten rinnakkain. Nuorten mielenterveys ongelmat ovat kasvussa. Myös päihdekokeilut aloitetaan nuorempana. Useimmiten ensimmäiset kokeilut tulevat ryhmäpaineesta. Nuorten päihteiden käytöllä ja harrastusten sekä koulunkäynnin lopettamisen välillä on havaittu yhteys. Päihteiden käyttö pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen ja sitä kautta vakavampiin mielenterveys ongelmiin. (Salakari, M. 2021.) 

Päihteiden käyttäjillä on usein yhteiskuntaan kuulumattomuuden tunnetta. Pitkään jatkuessaan päihteiden käyttö supistaa käyttäjän yhteisön pieneksi, usein samassa tilanteessa olevien kanssa. Osallisuuden ongelmat hankaloittavat elämää päivittäin. Päihteiden käyttäjät saavat myös osakseen piittaamatonta ja syrjivää kohtelua muilta ihmisiltä. (Särkelä-Kukko, M. 2020.) 

Kuten voimme todeta, nuorten syrjäytymisen seuraukset ovat moninaisia ja vakava ongelma. Ongelma yksilölle ja yhteiskunnalle.  

Sanna Ylänne 

Lähteet 

Jätä kommentti

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus